II Suomenlahden soutu
II SUOMENLAHDEN SOUTU järjestettiin 9.–11. kesäkuuta 2006 reitillä Porkkala – Naissaare – Kakumäen uimaranta.
Illalla 9. kesäkuuta veneet kuljetettiin Porkkalan rantaan.
Ensimmäiset koesoudut soudettiin. Takana näkyy huoltovene.
Porkkalan rannikon saarten suojasta soudettiin kohti Viroa rauhalliseen tahtiin, ja jokainen pyrki löytämään oman rytminsä vaatteiden sekä paikkojen vaihdon lomassa. Avomerelle saavuttaessa myös tempo nousi – meri oli tyyni ja joukkueiden kilpailuvietti kasvoi. Tyynessä säässä nopeus oli 3,5 solmua. Edeltävästi oli sovittu, että pysytellään parin mailin säteellä huoltoveneestä, mutta toisin kuitenkin kävi.
Tasapainotuksen ja varusteiden tarkistamisen jälkeen soudettiin noin kolmen mailin päähän kalliosaarelle, jonne pystytettiin teltat. Yörauha saapui nuotioillan jälkeen. 10. kesäkuuta herätys oli kello 5.00. Kello 7.00 saavuttiin Porkkalan satamaan ja hoidettiin rajanylitykseen liittyvät muodollisuudet. Huoltovene Silkun kanssa sovittiin reitti ja sitten lähdettiin matkaan. II SUOMENLAHDEN SOUTUUN 2006 osallistui neljä venekuntaa. Kiili 440 kahdella soutajalla ja kaksi Kaisla 525 ERA -venettä. Toisessa oli kaksi soutajaa ja toisessa kaksi soutaja ja yksi perämies. Saavutus sinänsä oli kymmenessä päivässä rakennettu puuvene kahdelle soutajalle.
Kiili 440:n soutajat Hannu Backman ja Jukka Hietanen ovat aiemmin osallistuneet suuriin soutukilpailuihin. Hannulla on Sulkavan Soutujen mitali. Soutajien rivi venyi pitkäksi. Hannu ja Jukka tappoivat aikaa nukkumalla (kuvassa) muita odottaessaan.
Laivareitillä ei ollut ruuhkaa, mutta länsituuli voimistui hiljalleen, kunnes miltei koko merenpinta oli kymmenen metriä sekunnissa puhaltavan tuulen vallassa. Soutamista hankaloitti suurten laivojen peräaallokon ja meriaaltojen muodostama ristiaallokko. Lopuksi päästiin Naissaaren niemen suojiin. Aallokko painautui vasten saaren pohjoisinta osaa ja alkoi haitata soutamista. Kuten aina, vaikeuksien jälkeen oli vuorossa tyyntä.
Naissaaren metsä suojasi tuulelta ja Hannu ja Jukka saapuivat Kiili 440 -veneellään puolituntia ennen muita Naissaaren satamaan.
Muutaman sadan metrin päässä satamasta löytyy mukava puhdashiekkainen telttapaikka, jonne saattoi tehdä myös nuotion. Naissaarella oli lämmin ja kuiva sää. Telttojen pystyttämisen ja iltaruoan jälkeen oli aika mennä nukkumaan. 10,5 tunnin soutu oli tehnyt tehtävänsä. Yöllä tuuli kääntyi pohjoiseen ja voimistui. Auringon noustessa vaikutti siltä, että matka päättyy tähän, mutta muutaman tunnin kuluttua tuuli laski 4-5 metriin sekunnissa ja saaren suojissa oli sitäkin tyynempää.
11.6. kello 10 veneet työnnettiin veteen. Ylimääräiset tavarat, teltat ja makuupussit laitettiin huoltoveneeseen ja minun oli aika tarttua airoihin. 2,5 tunnin kuluttua Kiili 440:n takimmaiselta penkiltä löytyivät joukkueen ainoat rakot omista käsistäni.
Vihdoin ja viimein Kakumäen rannassa. Seuraavan vuoden reittiä ei ole vielä päätetty, mutta tämän vuoden ja edellisen vuoden soutujen järjestäjä Heikki Haavikko ottaa ehdotuksia ja uusia osallistujia vastaan.
Huomio! Laivareitin ja Naissaaren väliseltä tuuliselta osuudelta ei ole kuvia, koska pari laivaa purjehti täyttä vahtia veneiden välistä.